Welcome to Villa Emilia (My Woodland Garden), a photography blog with a slant towards gardening and nature. An amateur gardener and photographer, I hope to share beautiful moments with you through pictures. Let me know if you like them! 💚

Thank you for your visit.

1.8.2025

Haasteet jatkuvat :)




Tervetuloa, elokuu! Tuothan sateita meillekin, joohan?! :)

Postauksen otsikossa viitataan kahteen asiaan: tällä postauksella osallistun tuttuihin ja kivoihin Kristiinan ja Repolaisen kuukausihaasteisiin. Ja toisaalta, haasteita riittää muutenkin: ainakin täällä Itä-Suomessa on joitakin alueita, jotka eivät vieläkään ole saaneet sadetta. Tällainen hellekausi on ilmiönä hyvin huolestuttava eikä todellakaan tee hyvää luonnolle. 

Tässä postauksessa siis haastekuvia, muita ajankohtaan liittyviä näkymiä sekä - sisältövaroitus!! - muutamia J-juttuja. Te jotka ette vielä halua talvitunnelmointia, voitte sivuuttaa ne nopeasti. ;)

Repolaisen elokuun Bingoon rivini on PIILOSSA - MAASSA - KOLOSSA. Ensimmäisessä kuvassa on hokkaidokurpitsa, joka näyttää nauttineen lämmöstä. Sen hedelmä, piilossa lehtien takana, tuntuu kasvavan silmissä. Pieniä hedelmänalkuja on ollut monia, mutta olen poistanut ne, jotta kasvilla olisi voimaa kasvattaa tätä yhtä syöntikokoiseksi... vaikka raskiiko tätä söpöliiniä syödäkään? :)




Maassa, mahdollisesti prinssi...




Tämä kimalainen on löytänyt yöpaikan kurpitsankukan sisältä, ei oikeastaan kolosta, mutta tällä kuvalla osallistun haasteeseen. :)




Kristiinan elokuinen haaste TUNNETTUJA IHMISIÄ onkin aika hankala. Joudun osallistumaan tällä kuvalla, jossa on kahden jo edesmenneen kulttuurihenkilön nimikirjoitukset, ihan kehystettynä seinällä.

Yleensä pyrin olemaan häiritsemättä kanssamatkustajia, olivatpa he tunnettuja tai eivät, mutta kun kaukaisena vuonna 2002 Dario Fo ja Franca Rame olivat odottamassa samaa lentoa Milanoon, menin odotusaulassa pyytämään heiltä nimikirjoitusta... ja antamaan myönteistä palautetta heidän senhetkisestä yhteiskunnallisesta toiminnastaan, olivathan nuo vuodet pimeitä Berlusconi-aikoja. :)

Nimikirjoitusten mukana tuli un grande abbraccio.





Säästän siis aikaa ja postaan samalla muitakin viime aikojen kuvia. :) Tavara ei tuo onnea, mutta nämä kipot saavat minut aina hyvälle mielelle. Niistä syödään jäätelöä.






Myös laventelit ovat nauttineet lämmöstä, vaikkeivat ne yhtä tuoksuviksi kasva kuin Italiassa aikoinaan. Olen kerännyt niitä kuivumaan nipuiksi...




... sekä myös irrallaan tarjottimille, "irtolaventelit" pannaan sitten vaatekaappeihin tällaisissa pusseissa. Meillä kotona -sivustolla on muuten mukavia laventelinkäyttövinkkejä. Viktoriaanisia tuoksutikkuja täytyy joskus askarrella. :)




Sitten aletaan lähestyä J-aihetta. :) Minähän olen kalenterifani ja koska pöytäkalenterit tulevat myyntiin yleensä vasta vuoden loppupuolella, olen jo kesällä askarrellut itselleni kalenterin seuraavaksi vuodeksi. Vuodelle 2026 vihkona on Unikkoa.




Olen tulostanut muutaman aukeaman kalenterin rungoksi.




Joitakin pöytäkalenterejakin näkyy muuten olevan jo tarjolla. Ne näyttävät usein olevan pienten yritysten tekemiä ja erityisen kauniita ja mielenkiintoisia. Pysyn kuitenkin tässä aloittamassani "journalissa". 

Yhden aivan vastustamattoman seinäkalenterin sen sijaan tilasin itselleni. Se saapui eilen jyväskyläläiseltä Harjun Paperilta, kauniisti pakattuna mukanaan myös pieni lakuyllätys. Kalenteri on Kehvolan "Kakkukahvit", jonka kuvituksen on tehnyt Matti Pikkujämsä. Takakannessa näkyvät kaikkien ihanien kuukausien kuvat:




Ostopäätökseen vaikutti varsinkin se, että joulukuun kuva on näin tunnelmallinen. :)




Myös nämä mainiot joulutarrat ovat Pikkujämsän kuvittamia:




Löysin myös aivan ihania joulukortteja! Kuvittaja on Annariikka Qvist. 




Loppukesä on jotenkin erityistä aikaa. Ehkä tuntemukseeni vaikuttaa myös se, että syntymä- ja nimipäiväni ovat kaikki heinä-elokuussa. Ilotulituskuvalla toivotan onnea kaikille Leijonille ja tunnelmallista elokuuta aivan kaikille! <3




 

24.7.2025

Viikon päästä sataa :)

 



Hei taas! Nyt on helteiden ystäviä hellitty. On tunnelmallista nousta aamulla aikaisin puuhailemaan pihalla, mutta sääliksi käy varsinkin ihmisiä, joiden asunto kuumenee epämukavaksi tai jopa terveydelle vaaralliseksi. Myös kasvien ja luonnoneläinten vointi huolettaa. Täällä ei ole satanut yli kahteen viikkoon ja päivän maksimilämpötila on ollut kolmenkymmenen asteen molemmin puolin pian kahden viikon ajan.

Puhelimessani on Ilmatieteen laitoksen sääsovellus, joka on monipuolinen ja miellyttävä käyttää, mutta ainakin näin korkeapaineen vallitessa aika hyödytön. Joka päivä sovellus lupaa sadetta, jopa runsasta, noin viikon kuluttua. Ja joka päivä mahdollinen sade on siirtynyt kauemmaksi. :)

Puutarhakasvien kukinta menee nyt aika nopeasti ohi ja monet luonnonkasvitkin näyttävät pieniltä ja hieman nuutuneilta verrattuna alkukesän vehreyteen.

Blogiystävältä saadut ihanat ranskantulikukat kukkivat nyt, pienesti mutta jospa ne tekisivät paljon siemeniä. :) Kasvupaikan pitäisi olla mieluinen (kuiva, hiekkapitoinen, läpäisevä... kyllä, totta vieköön), mutta ihan näin kuivaa ei tarvitsisi olla.

Kuunliljojen tyylikkäät kukat alkavat avautua ja ensimmäiset hajuhernekimput sulostuttavat kotia. 



















Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

Voikaa hyvin!





13.7.2025

Hellepäivinä kuvattua

 


Hyvää sunnuntai-iltaa! Tässä pikaisessa postauksessa kuvia samoista ruusuista, pioneista, tuoksuvadelmista, jotka kuvaan joka kesä... :D

Lisäksi myös kypsyviä, suloisenvärisiä mustikoita, kesän ensimmäinen herkkutatti sekä blogiystävältä saaduista siemenistä kasvaneita ketoneilikoita, joiden aivan ihanaa, tummaa pinkkiä väriä en onnistu saamaan kuvaan.


















Tähänkään postaukseen ei voi jättää kommenttia. :)

Ihania heinäkuun päiviä kaikille!