Syksyn hempeitä sävyjä

 

Hyvää Mikkelinpäivää! Näiden kuvien hempeä vaaleanpunaisuus liittyy Repolaisen haasteeseen, jossa tässä kuussa pohditaan feminiinisten ja maskuliinisten värien eroja. :) Nykyisin värejä ei varmaankaan juurikaan enää jaotella noin, onneksi, ja kukin saa pukeutua mieluisimpiin ja tilanteeseen tai vaikka omaan ihonväriin parhaiten sopiviin väreihin. Ainoa väri, jota en ehkä pikkupojalle pukisi tai isommalle ehdottaisi on vaaleanpunainen. 

Minulla sattuikin olemaan useita syksyisiä kuvia, joissa on juuri ihanaa vaaleanpunaista. Esimerkiksi vaatteissa tai sisustuksessa minulla ei sitä juurikaan ole, mutta kukkien värinä se on yksi suosikkini.

Pari vuotta sitten juuri Repolaisen kanssa kokeiltiin puolukanvarpujen säilömistä hiuslakan avulla. Minun varpuni säilyivät hyvännäköisinä aika pitkään, mutta eivät jouluun asti. :) Tänä vuonna ajattelin kokeilla lakkaamista uudelleen, kun sain tuomisina niin monta marjakanervaa, ettei niille kaikille ollut hyviä paikkoja. Tässä on vaaleanpunaisia lakattuina. Valkomarjaisia oksia myös lakkasin pari sekä ripustin joitakin kuivumaan pieninä nippuina. Niissä ovat marjat kutistuneet aika paljon, mutta toistaiseksi pysyneet kiinni varvuissa. Joulukoristeisiinhan näitä olisi tarkoitus käyttää... :)

Verikanukka on yksi lempikasveistani.

Tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

Kommenttiosio on auki kuukauden ensimmäisessä postauksessa.

"Mikkelistä päre pihtiin..." 

eli tunnelmallisia syyspäiviä kaikille!

Se on sitten lokakuu...

... ja syksy näyttää olevan jo aika pitkällä. Täällä ei ole vielä ollut kylmiä öitä, mutta syyssateita on saatu runsaasti. :)

Näpertelijän keittiöhaasteessa etsitään tässä kuussa keittiöön tai ruokailuun liittyviä sanontoja. Nämä kolme tulivat ensimmäisinä mieleeni ja ne ovatkin varmaan melko tuttuja kaikille.

"Kyllä tätä ennen syö kuin selkäänsä ottaa."

Äitini tapasi sanoa näin yleensä itse laittamastaan ruoasta, muistaakseni varsinkin silloin, kun ruoka oli erityisen herkullista.  Netin mukaan tässä näkyy suomalainen vaatimattomuus: ruoan onnistumista kehutaan vertaamalla sitä fyysiseen rangaistukseen tai kuritukseen (selkäänsä ottamiseen eli selkäsaunaan). Tämäntyyppisiä sanontoja on muissakin kielissä, mutta en lisännyt niitä tähän, koska ne taitavat usein olla yleisempiä eivätkä liity välttämättä ruokaan.

"Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa."

Tätä sanontaa käytti usein isäni. Netin mukaan sillä viitataan siihen, että vaivannäkö ruoanlaitossa (tai elämässä yleensä) palkitaan hyvällä lopputuloksella. Minä olen kyllä ymmärtänyt tämän aivan kirjaimellisesti ja yksi herkkuni ovat edellisestä ateriasta jääneet keitetyt perunat, jotka on lohkoina paistettu pannulla ja maustettu eri tavoilla. :)

"Kyllä puuro miehen tiellä pitää..."

on perinteinen suomalainen sananlasku, joka tarkoittaa, että kunnollinen ja ravitseva ruoka antaa voimaa tehdä töitä, harrastaa yms. Valitsin sen tähän, koska siitä tuli lempisanontani, kun opin siihen hauskan jatkon kirjasesta, jonka sain ensimmäisessä kesätyöpaikassani. 

"... vellillä ei pääse kuin veräjälle asti."

Seuraavissa kuvissa on kuunvaihteen tunnelmia. Jos näette alla olevan kuvan suurena, erotatte parven etelään suuntavia kaakattajia, hanhia ne kai olivat. :)

Näissä kahdessa kuvassa näkyy suunnilleen sama paikka, mutta erilainen valaistus ja tunnelma. Puhelimella otetut kuvat eivät ole erityisen hyvälaatuisia, mutta kuten sanotaan, paras kamera on se, joka on mukana. :)

Pari vanhaa tunnelmakuvaa... :)

Oikein mukavaa viikonloppua ja kaunista lokakuuta kaikille!