Nämä kynttilät ovat kyllä valkoisia, vaikka tästä kuvasta sitä ei uskoisi. :)
Siivosin "kynttilävarastoa" ja valitsin neljä suunnilleen sopivan pituista kynttilää ja liimasin niihin numerotarrat. Kynttilänjalkojen alla oleva peltitarjotin on niitä rakkaita esineitä, joita kaivan esiin kaappien kätköistä ja kuvaan muistin avuksi itselle ja toivottavasti iloksi muillekin.
Hei taas! Lokakuisessa postauksessani mainitsin ostaneeni itselleni joulukalenterin tavaratalon kosmetiikka-alesta. Tässä postauksessa kerron tarkemmin L'Occitane en Provence -kalenterin sisällöstä, joten älä jatka lukemista, jos haluat tuotteiden pysyvän yllätyksenä. :)
Kuvat Provencesta ovat saksalaisten ystäviemme ottamia. Olemme voineet ihastella niitä lahjana saadussa seinäkalenterissa. <3
Paitsi lämpöä ja tuoksuja, myös kesäisen Kaakkois-Ranskan aurinkoa kyllä kaivattaisiin... varsinkin valokuvaamiseen. Tässäpä muutamia pilvisenä marraskuun päivänä otettuja kuvia...
Pidän tämän kalenterin sisällöstä, mutta en erityisesti ulkonäöstä. Siispä kierrätin vihreän laatikoston ei-jouluiseen käyttöön eli lajittelin sinne kipoista ja kapoista löytyneitä ruuveja, nauloja, prikkoja jne., joita ainakin meillä tuntuu olevan aivan joka paikassa. :)
Rasiat sen sijaan asettelin työpöydän yhteen vetolaatikkoon ja vihdoinkin voin lajitella nappeja koon, värin ja materiaalin mukaan. :)
Kuten alla olevasta listasta näette, tuotteet ovat pieniä. Ostin kalenterin siis tarjouksesta, ja yhden tuotteen keskimääräiseksi hinnaksi tuli noin neljä euroa. Saako siinä rahalle riittävästi vastinetta? En tiedä, mutta ainakin voin sanoa, että aiemmin käyttämäni L'Occitane-tuotteet ovat olleet aika ihania. :)
Olen avannut ja ottanut käyttöön vasta yhden tuotteen. Täydennän arvioitani sitä mukaa, kun kokemusta karttuu. --- Premium-joulukalenteri sisältää seuraavat tuotteet:
Käsivoiteita:
• 30 ml Shea Dry Skin Hand Cream Näitä testattu pakkaspäivinä: ravitseva. Pieni, ärsyttävä asia: putkilon suulta lähti metallinen suojus hyvin, mutta siihen jäi muovikalvo, jonka sai poistettua vain neulalla. :)
• 10 ml Shea Honey Hand Cream Ravitseva; raikas tuoksu.
• 10 ml Shea Intensive Hand Balm Ok
• 10 ml Cherry Blossom Hand Cream Ok
• 10 ml Shea Delightful Rose Hand Cream Ravitseva; mieto tuoksu, joka jää iholle ihanaksi muistoksi.
Hiustenhoitotuotteita:
• 35 ml Gentle & Balance Micellar Shampoo Mieto, vähän turhankin. :)
• 35 ml 5 Essential Oils Shampoo Mieluisampi kuin edellinen: kiva tuoksu, pesee puhtaaksi
• 35 ml 5 Essential Oils Conditioner
Almond-sarjaa:
• 50 ml Almond Shower Oil Nämä ovat...
• 50 ml Almond Body Milk ... kaikki suosikkejani...
• 15 g Almond Crunchy Muesli Scrub ... ihanan tuoksunsa ansiosta. :)
Suihkuun ja vartalolle:
• 35 ml Shea Shower Oil
• 30 ml Verbena Shower Gel
• 35 ml Cherry Blossom Shower Gel OK, tämä Kirsikankukka ei ole suosikkituoksuni
• 25 g Shea Milk Extra Gentle Soap OK, pehmenee aika nopeasti
• 35 ml Cherry Blossom Shimmering Body Lotion Sama kommentti kuin suihkugeeliin yllä :)
Kasvojenhoitotuotteet:
• 30 ml Oil-To-Milk Facial Make-up Remover Jättää ihon pehmeäksi; tuoksu ei minusta erityisen hyvä
• 5 ml Immortelle Overnight Reset Serum Ok
• 8 ml Immortelle Precious Cream
• 4 ml Immortelle Divine Cream Sama kommentti kuin meikinpoistoaineeseen muutama rivi ylempänä :)
Huulille:
• 28 g Fruity Perfecting Balm Ei tavallinen huulivoide: puikko on keltainen, mutta värjää huulet kevyesti punertaviksi. "Täyteläistävä" vaikutus tuntuu huulilla kihelmöintinä. Tuoksuton.
• 28 g Fruity Lipstick, 010 Nude Infusion Ok, "nudet" sävyt eivät koskaan ole suosikkejani.
Ja vielä:
• 15 g The Petit Remedy Cosmetic Balm Ravitsevan tuntuinen, ei imeydy kovin nopeasti.
• 5 ml Herbae par L'OCCITANE Eau de Parfum "Poikkeuksellisen vihreä ja raikas kukkaistuoksu, jossa villiruoho yhdistyy karhunvatukan, villiruusun ja valkopeipin vivahteisiin." Hmmm, mikä on villiruoho? :) Raikas alussa, myöhemmin tavanomainen, sanoisin.
Käsivoiteita ei voi olla liikaa...
Manteli-sarja on yksi suosikkini...
Tuotteet on mielestäni hyvin valittu, esimerkiksi yksi huulirasva ja yksi huulipuna on sopiva määrä. Näiden kanssa olisi mukava lähteä reissuun johonkin lämpimään, aurinkoiseen kohteeseen. :)
Täällä pöllyää lunta niin, ettei vastaranta näy. :)
Kuvassa yksi lapsena tekemistäni kuusenkoristeista (=pieniä puupaloja kauniisti päällystettyinä). :D Jouluaattoon on alle kuukausi ja sen kunniaksi otin koristeet esille ja ripustin ne pienessä sinkkiämpärissä asuvan kuusentaimen oksille. Se kasvoi huonossa paikassa. Toivon että se pysyy elossa talven ja pääsee keväällä takaisin luontoon johonkin parempaan kohtaan. :)
Yksi parhaista asioista blogimaailmassa ovat blogeista löytyvät ihanat ideat. Kristiina oli virkannut erittäin tyylikkäitä (harmaita) pannulappuja. Omasta punaisesta lapustani ei tullut yhtä hieno, mutta tämä tekniikka on kerrassaan innostava.
Tein kuten Kristiina (katso ohje Kristiina K -blogista) eli virkkasin kiinteät silmukat edellisen kerroksen silmukoiden takareunaan. Väriksi valitsin pienen kerän joulunpunaista lankaa, joka ei muuten kuvissa näytä ollenkaan niin kauniilta kuin todellisuudessa.
Niin, "joulunpunainen"... Minulle joulunpunainen on hivenen siniseen vivahtava punainen, mutta ensimmäisen netistä löytämäni määritelmän mukaan kyseessä on lämmin punainen. Tein pienen gallupin perheessä - ja lämmin punainen sai kannatusta. :) Mitä mieltä te olette? Millainen punainen on joulunpunainen?
Virkkaus etenee näin...
... mutta oikeasti lappu valmistuu diagonaalisesti. :) Yritin luoda silmukoita sen verran, että pieni jämälankakerä riittäisi koko lappuun...
... mutta eipäs se riittänytkään, joten jouduin lopettamaan työn harmaalla. Pannulapusta tuli myös aika pieni, mutta enää en kyllä pura sitä... :)
Tässäpä muuan tonttu poseeraa uuden pannulapun kanssa.
Nämä Aarikan tontut ovat itse ostamiani eikä tämä ole millään lailla sponsoroitu postaus. Olen valinnut tontut niin, että kullakin perheenjäsenellä on häntä kuvaava tonttu. Ne toimivat myös joulupöydässä paikkamerkkeinä. :)
Olen joskus miettinyt, että poismenneille perheenjäsenille voisi olla vaaleita Pakkas-tonttuja, vähän kuin enkelitonttuja, mutta en ole varma, olisiko se kaikkien mielestä hyvä idea.
Joulu näkyy sosiaalisessa mediassa, liikkeissä ja mainoksissa luullakseni yhtä aikaisin kuin ennenkin, mutta jotenkin minusta tuntuu, että "ei-saa-vielä-aloittaa-jouluhysteriaa"-valituksia kuuluu tänä vuonna vähemmän. Onkohan se koronapandemian vaikutusta, että kotoilua ja tunnelmointia arvostetaan enemmän kuin ennen? Vai elänkö minä vain jouluihmisten kuplassa, jossa joulunodotuksen kuuluu alkaa jo viimeistään syyskuussa? :)
Ja sitten niihin "talvensinisiin" kuviin. Sää on ollut melko pilvinen ja lauha, mutta marraskuussa on ollut myös pakkaspäiviä ja järvi on rannasta saanut jääpeitteen, joka sitten taas on sulanut...
Ihmettelettekö koskaan, miksi kasvikuvissani näkyy usein kanaverkkoa kasvien ympärillä?
Meillä on paljon jäniksiä ja/tai rusakkoja naapureina. Alla näkyvän korallikanukan oksia oli katkottu kymmenkunta. Oksien kärjet oli jätetty maahan, eivät siis syötäväksi kelvanneetkaan. :) Tämä "syysleikkaus" ei kylläkään haittaa, koska kyse on vanhasta oksasta, jonka muutenkin leikkaan ensi keväänä pois.
Kymmenkunta...
Näin joulun alla riittää yksi sana herätteeksi
lauleluun, hyräilyyn, rallatteluun. :)
♫ Porot kaikki kymmenkunta...♫
tai vielä suurempi suosikkini...
♫ Jo pipolakki ja punatakki on juhlakuntoon laitettu,
Ja nenäliina taitettu on takataskuun laitettu
On Tonttulassa niin ahkerassa
Näin tapa kerran vuodessa,
Kun joulukiireen tuodessa
Myös juhlamielen tuo
Hyörinä, pyörinä taukoaa
Jo itse joulupukki ratsastaa, katsastaa joukkoaan
Rivi tontunpartojen suora on valkoinen
Tonttujoukko huomio ja katse oikeaan!
Joulupukki komentaa jo pulkat pakkaamaan
Kiire jo on, kiire jo on,
Parrat vilkkaa
Valjastaa jo porot saa! Heijaa!
Kuormatkaa ja sitokaa! Heijaa!
Poroa tuhatkunta pärskii ja kuopii lunta
Selvä on, nyt matkaan vain! Heijaa!
Rinnakkain ja kaksittain! Heijaa!
Työt lähtöhetken, tie pitkän retken
Käy aikataulujen tahtiin täsmälleen
Yhä vie sama tie, ajo tuiskuna käy, yhä kulkuset kilkattaa
Peninkulmat jo jäävät taa, porot lahjoja kuljettaa
Nopeaan läpi haan, yli metsän ja maan, läpi yön, yli kukkulavyön
Nyt kiiruhtaa tontut saa lahjoja pulkassaan
Näin tonttu-ukkojen joukot Korvatunturiltaan
Saapuvat lahjoja tuomaan tummaan jouluiltaan
Kun valot kuusen loistaa, tonttu jo kolkuttaa
Tähtien valoa, hyvyyttä jaloa, lämmintä hymyä
Lahjaksensa kiltit lapset saa
Näin tonttu-ukkojen joukot Korvatunturiltaan
Saapuvat lahjoja tuomaan tummaan jouluiltaan
Kun valot kuusen loistaa, tonttu jo kolkuttaa
Tähtien valoa, hyvyyttä jaloa, lämmintä hymyä
Lahjaksensa kiltit lapset saa ♫
"Tonttuparaati", sanat Sauvo Puhtila (Saukki)
Aiemmin syksyllä - kun Posti kehitti jälleen toimintaansa eli keskitti päiväpostin lajittelun kaupunkiin, mikä tarkoittaa, että posti tulee meille puolitoista tuntia myöhemmin kuin ennen eli noin puoli kahdelta iltapäivällä - päätin, että joulukorttien lähettäminenkin saa tänä vuonna jäädä. (Ei niin, että Posti minun pienestä protestistani välittäisi.) On kuitenkin sukulaisia ja tuttavia, joiden uskon pitävän oikeaa joulukorttia tärkeänä, joten tässä niitä taas on eli uusia joulupostimerkkejä... :)
Sekä omassa että naapurikunnassa on muuten talouksia, jotka saavat postinsa neljän, viiden maissa. Se ei olekaan enää päiväpostia vaan iltapostia. Postinjakajat toki tekevät parhaansa ja ovat muutenkin sympaattisia. :)
Design: Klaus Welp
Ostin myös tällaisia kotimaan ikimerkkejä. Tunnelmalliset "Syksyn kajo" -merkit on tehty Jukka Risikon valokuvista.
Ostamani joululehdet ovat olleet monena vuonna hieman pettymyksiä, mutta tänä vuonna minulla on hieman sattumalta kaksi lehteä, joista pidän todella paljon.
Olen nykyisin aivan innoissani kotoisasta pohjoismaisesta tyylistä, sellaisesta värikkäästä, johon kuuluvat vanhat, vähän kuluneetkin esineet, perityt tai vaikka kirpputorilta löydetyt. Kunhan saan tavaroita järjesteltyä ja kuvia otettua, esittelen kotinurkista löytyneitä tavaroita. :)
🎄 Jouluaattoon aikaa yksi kuukausi ja yksi viikko. 🎄
---------------
EDIT 17.11. klo 20:
Viisitoista minuuttia sitten minä en tiennyt mikä on Shein [ʃiː.ɪn],
ja täytyy sanoa, että voin paremmin ennen kuin kuulin tästä vaatteiden verkkokaupasta.
En ole koskaan pitänyt sanasta "rättikauppa", mutta tässä on todellinen sellainen,
Hei taas! Alkusyksystä huomasin, että lokakuussa ilmestyy Leena Lehtolaisen kertomuskokoelma Joulupukin suudelma. "Kaksitoista kutkuttavan jännittävää kertomusta joulunodotukseen" kiinnostivat, koska pidän dekkareista ja rakastan joulua. Vanhin tarinoista on julkaistu jo 1997, uusimmat ovat tältä vuodelta. Monet novelleista ovat tilaustöitä, ja niitä on julkaistu myös saksaksi ja englanniksi. Kahden novellin tapahtumapaikat ovat Itä-Suomessa - niille erityismaininta. :) Leena Lehtolainen (s. 1964) on kotoisin Vesannolta Pohjois-Savosta.
Ensin ajattelin säästää kirjan joulunajan lukemiseksi, mutta uteliaisuus voitti... ja hyvä niin, koska eivät nämä tarinat kovin jouluisia ole. Kirjoitan tässä muutamia ajatuksiani ja koetan tietenkin olla paljastamatta kovin paljon tarinoiden juonesta.
Kirja alkaa räväkästi niminovellilla. Kovaksikeitetyn Hilja Ilveskeron seikkailut ovat minusta kerronnaltaan kirjan parasta antia, koska pidän lakonisesta, hirtehishuumoria viljelevästä tyylistä. Jotkin tarinoista kuvaavat varsin surkeita ihmiskohtaloita... ja joistakin tulee lukijalle hyvä mieli siitä huolimatta. Heikot voivat tukea toisiaan ja enkeleitä voi tavata yllättävissä paikoissa. Moni novelleista myös muistuttaa, ettei maailma ole mustavalkoien eikä kukaan täysin paha tai täysin hyvä.
"Yö ennen joulua" alkaa kerrassaan herkullisesti. Koronapandemia on vapauttanut Nellan jouluun liittyvistä velvollisuuksista ja hän saa viettää joulua täysin omien toiveidensa mukaisesti. :)
Tuntui oudon huimaavalta, kuin olisi ollut lähdössä lentoon. Pari viikkoa ilman velvoitteita. Hän laskeutui takaisin sängylle ja jäi katselemaan, kuinka päivä koitti valaistua, mutta ei jaksanut kuin puolihämärään asti. Muutama lumihiutale tanssi verkkaisesti ikkunan ohi, Kallaveden jäällä oli uskalias hiihtäjä. Hän laittoi Bachin Jouluoratorion soimaan. Ei ollut kiire mihinkään.
Oli täysin Nellan tapojen vastaista lähteä kävelylle puoli yhdeltätoista aatonaattoiltana. [---] Lumi oli ehtinyt juuri ennen joulua muuttaa Kuopion maiseman puhtaanpehmeäksi. Kauppakadun päästä oli suora näkymä Tuomiokirkolle. Nella ei ollut kovin uskonnollinen, mutta hän piti kirkkorakennuksista. Hän oli erikoistunut historiaan ja yritti elävöittää sitä oppilaille parhaansa mukaan.
Hän jäi kuvittelemaan millaiset ihmiset olivat kävelleet satamasta Vahtivuorelle parisataa vuotta sitten, kun kirkko oli hohtanut uutuuttaan. Oliko joulukirkkoon päässyt reellä jäätä pitkin? Nella kuuli mielessään aisakellon kilinän lähestyvän rannalta päin ja kääntyi katsomaan.
Kirjan päätösnovellin kuvaus kodittomien ihmisten elämästä saa oman, uskoakseni kohtuullisen vaatimattoman, elämän tuntumaan vastenmielisen yltäkylläiseltä. Olin jo melkein ajatellut kierrättää kirjan eteenpäin, mutta "Kolme Joosefia" on sekä jouluinen että hyödyllinen, siis luettavaksi myös uudelleen. Miten voisi paremmin auttaa apua tarvitsevia, kun itselläkin on niukasti sekä aikaa että rahaa?
Tein muuten huvikseni taas Sitran Elämäntapatestin. Hiilijalanjälkeni on testin mukaan alle puolet keskivertosuomalaisen jalanjäljestä. En sano tätä kehuakseni - minulle vain sopii helposti melko yksinkertainen elämäntyyli niin liikkumisessa, asumisessa kuin syömisessäkin. Yksi lempisanani on frugal ja jo nuorena olin perheen jätemylly, koska pyrin pitämään huolta siitä, ettei elintarvikkeita vanhene ja heitetä pois. :)
Takaisin kirjoihin: Tämän vuoden Helmet-listani on ennätyslyhyt. :) No, ensi vuonna taas uudella innolla! Käytän tämän kirjan kohtaan 49 eli "kirja on julkaistu vuonna 2021". Tämähän kävisi hyvin myös esimerkiksi seuraaviin kohtiin:
9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella
21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan
31. Jännityskirja tai dekkari
35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut
Lukaisin muuten viime päivinä myös yhden ruotsalaisdekkarin, jossa liikuttiin lumisessa joulunalusajan Tukholmassa. Päähenkilö oli kuitenkin arvoiltaan ja käytökseltään minusta niin vastenmielinen, etten edes mainitse kirjaa tässä. :)
En muistanutkaan kuinka mahtava kuukausi marraskuu on! Ainakin tällaisina poutapäivinä, kun tuuli käy etelästä ja tuo mukanaan jotenkin ihan omanlaisensa tunnelman.
Lämpötila tänään noin +5 C. Monena päivänä lämpöasteita on ollut melkein kymmenen. :)
Auringonlaskuaika tänään hieman ennen kello 16.
Punatammet säilyttävät lehtensä pitkään.
Pihlaja-angervot ovat aivan ihanan synkän näköisiä. :)
Loppuun kuva Kirkko ja Koti -lehden tapahtumaliitteen kannesta. Timo Jakosen kuva on minusta aivan ihastuttavan tunnelmallinen.
