Kristiinan kuukausihaasteen kuvat: T niin kuin tammikuu

Hyvää huomenta! Kristiinan hauskassa kuukausihaasteessa valitaan kuva-aiheita kuukauden nimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. Tässä tulevat minun kolme t-kuvaani sekä yksi bonuskuva. :)

Kristiinan postauksen lopusta löydätte muita osallistujia. Pian alkavan helmikuun aikana etsitään sitten h:lla alkavia asioita. Mukavaa (vaali)sunnuntaita!

TAIVAS

TALVI

TUOHI

Minulla oli muistikuva, että helmikuun alun nimipäivistä Aamu ja Valo olisivat samana päivänä. Niin ei näköjään olekaan vaan Aamut viettävät nimipäiväänsä 2. helmikuuta ja Valot 3. helmikuuta. Joka tapauksessa, ihania nimiä. Valoa kohti ollaan menossa jälleen! 

talven TAIKAA :)

Asioita joita rakastan

Hyvää huomenta! Kristiina oli tehnyt hauskan postauksen asioista, joita rakastaa tai joista pitää hyvin paljon. Hän oli saanut idean Sadulta, joka taas oli mukaillut yhtä Rouva Kepposen postausta. Kristiinan vastaukset olivat niin mielenkiintoisia, että minäkin innostuin kirjaamaan suosikkiasioitani. 

Minä muuten käytän verbiä rakastaa näiden asioiden yhteydessä ilman mitään ongelmaa. Minä en vain pidä barokkimusiikista, joulusta tai metsistä, minä tosiaan rakastan niitä. :)

Joihinkin yleisiin kirjaimiin kirjasin useamman vaihtoehdon ja toisaalta me suomenkieliset saamme käyttää muutamia englannin- ja ruotsinkielisiä sanoja tässä haasteessa. :) Tässä tulevat minun elämäni aakkoset, vain lyhyin kommentein. (Perheenjäsenten nimet yms. on tietty jätetty pois listalta.)

A Aamiainen hotellissa (parasta matkustamisessa, varsinkin jos aamiaisella ei ole kiire)

B Barokkimusiikki, blogit

C Cambridge (UK)

D Don Anselmo (ihana vihkipappimme)

E hyvänen aika! tämä oli vaikea kohta, mitä tähän valitsisin? elämä? Eurooppa? enkelit? englannin kieli? no, lopulta valitsin esikot (Primulas, added for the translation...) 

F Freesia (onko ihanampaa tuoksua?)

G Giro d'Italia (pyöräilykisoista parhain)

H Hautausmaat

I Italia

J Joulu

K Kävely, kirjat, kasvit (joissain kirjaimissa ei voi valita vain yhtä)

L Luonto

M Metsä, maaseutu, musiikki

N toinen tosivaikea! valitsen: NATO :)

O Oxford (kuten Cambridge edellä, aivan erityinen kaupunki), opiskelu

P Puutarhahommat

Q Quality (mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän arvostaa laatua)

R Raamattu

S Sisustusohjelmat, suklaa (tumma), snooker

T Tennis

U Uinti

V Valo, valokuvaus

W WhatsApp

X xoxo (=suukkoja ja halauksia; käytän paljon hymiöitä ja lyhenteitä)

Y Ystävällisyys 

Z Zen

Å Åbo (haluaisin asua Turussa :))

Ä Äitiys (itselläni elämän tärkein tehtävä)

Ö Öinen tunnelma (varsinkin kesällä)

Kiitos taas mahtavan kiinnostavista kommenteistanne edellisiin postauksiini. Blogissa on vastaamattomia kommentteja vielä joulukuultakin, joten tähän postaukseen ei voi jättää kommenttia.

Ihanaa talvista lauantaita!

Thank you for your wonderful comments on my previous posts. Once more, I haven't had time to visit you all back and that's why comments are disabled for this ("my favourite things alphabet challenge") post. Have a lovely day and see you soon!

P.S. Lukekaa myös Annan hurmaavat aakkostunnustukset!

Hieman valitusta, kaksi vinkkiä ja ihanaa vaahtoa

 

Hei ja mukavaa talvista viikkoa kaikille! Tässä postauksessa on aika paljon vanhoja kuvia. Kuvaussäät eivät ole nyt parhaat (sataa sakeasti lunta), mutta halusin tehdä pikapostauksen, koska huomasin pari kiinnostavaa juttua...

Ensinnäkin, Euroopan aarniometsistä on avattu hieno verkkosivusto https://virginforests.eu/fi/euroopan-aarniometsiae/

🇬🇧 A very interesting new website about Europe's Virgin Forests in English here: https://virginforests.eu/

Toiseksi: Yle Areenassa on katsottavissa (vain Suomessa) hauska ruotsalaissarja Erikoisia koteja. Tässä linkki suosikkijaksooni "Eteläranskalainen koti". Ihana koti sijaitsee siis Ruotsissa (mahtavalla paikalla järven rannalla) ja seitsemän minuutin jaksosta saa aivan valtavasti inspiraatiota. Ensimmäisen kauden jaksot poistuvat Areenasta jo helmikuun alussa, joten kaikki kauniista taloista, sisustuksesta ja myös puutarhoista kiinnostuneet, kiirehtikää! :)

Seuraavaksi hieman narinaa: Minä en ilahtunut muutoksesta, kun vanhan (hyvän) ajan maitotölkkeihin piti lisätä muovikorkit "helpottamaan" tölkin avaamista. Meidän perheessä käytetään aika paljon juomia kartonkipakkauksissa, maitoa, piimää, mehuja jne... eikä koskaan niiden vanhojen pakkausten avaamisessa ollut ongelmia. Kyseiset tölkit myös sai helposti avattua kokonaan, pestyä ja käyttöön esimerkiksi pakastusrasioiksi. Kuten joku joskus lehdessä kirjoitti, muovikorkit olivat hieno ratkaisu ongelmaan, jota ei ollut olemassakaan. 

Korkithan vain lisäsivät, minusta täysin tarpeettomasti, muovin määrää elämässämme. Nyt joku on keksinyt, että ympäristö pelastetaan sillä, että korkki pysyy pakkauksessa kiinni myös avattuna. Uudistuksen taustalla on tiedotusvälineiden mukaan Euroopan unionin muovidirektiivi, jonka tarkoituksena on vähentää ympäristöön päätyvää muoviroskaa. (Itse en ole muuten koskaan nähnyt yksittäistä muovikorkkia ympäristössä, vaikka roskat helposti huomaankin ja pyrin keräämään luonnosta pois.)

Uutisten mukaan muutos saanee osan yrityksistä jättämään korkit kokonaan pois maitotölkeistä... ja tätä toivon. Aion viimein aktivoitua minäkin ja valitsen vain niitä tuotteita, joissa ei ole korkkia. (Valitettavasti esimerkiksi laktoosittomia maitotuotteita on ollut vaikeampi löytää korkittomissa tölkeissä kuin tavallista maitoa.)

Olen suunnilleen näppärä käsistäni, mutta kun kaurajuomapakkauksessa olevan uudenlaisen korkin käytössä kävi lopulta niin, että korkki pohjineen irtosi osittain tölkistä ja kaadettaessa juomaa valui myös pöydälle, uudistus alkoi ärsyttää vielä enemmän. 

Hei, mieleen tulikin toinen harmituksen aihe! :) Kävin tässä välissä päivän postin laatikosta. Vielä yksi joulukortti! (Ulkomailta. Postileimasta ei saa selvää, mutta lähettäjällä on ollut tapana lähettää kortit aika myöhään... muuten voisi kyllä ihmetellä postin kulun hitautta.) 

Joulutervehdyksen kirjekuoressa on 2D-koodillinen postimerkki, jo vuodelta 2022. Olenkohan minä ainoa, jota nämä koodit merkeissä häiritsevät? Koodien tarkoitus on tietenkin nopeuttaa jakelua, joka onkin varsin hidasta takavuosiin verrattuna. :) Olen kuitenkin lukenut koodien aiheuttamista ongelmista lajittelussa sekä harmista filatelisteille, kun merkkien koodeja on peitetty erilaisilla tarroilla, jotka eivät irtoa vahingoittamatta merkkiä.

Minua  koodit harmittavat esteettisistä syistä. Parhaimmillaan postimerkki on minulle ollut pieni taideteos. Uusia merkkejä ei tee enää mieli ostaa. Onneksi vanhoja on varastossa aika lailla. :) Tosin onkohan sekään hyvä asia? Luin hiljattain, että Tanskassa postimerkit muuttuivat vuoden alusta arvonlisäverollisiksi eli aiemmin julkaistut kotimaan postimerkit eivät ole enää siellä käyttökelpoisia. Tästä on herännyt epäily, että sama voisi tapahtua myös Suomessa ja kuluttajilla varastoissa olevat ikimerkit saattaisivat menettää arvonsa.

Onneksi Finnairille siirtyvä Posti Groupin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto tietää (Helsingin Sanomissa) kertoa, että "Postin palvelutkin ovat parantuneet, ja asiakaskokemus on parantunut viime vuosina". :D

Nyt sitten siihen ihanaan vaahtoon. :) Kermavaahto on vallan herkullista, mutta elämääni ovat piristäneet viime aikoina etenkin alla näkyvät kaksi vaahtoavaa tuotetta (jotka kuten aina olen valinnut, ostanut ja maksanut itse):

Lumene Lähde -puhdistusvaahto puhdistaa kasvot juuri sopivan hellävaraisesti ja tehokkaasti.

Kun Sinituotteen tablettipuhdistusaineet tulivat kauppoihin, kokeilin ensimmäisenä greipintuoksuista yleispuhdistusainetta. Pidän todella paljon sen tuoksusta sekä siitä, että aine tulee suihkepullosta ulos ylellisenä vaahtona. :) Hiljattain ostin myös pakkauksen keittiöpuhdistusainetta (kuvassa). Pidän siitäkin, mutta jostain syystä en haista luvattua sitruunantuoksua ja tuote on minusta hieman liian voimakkaan keltainen. Toki on hyvä asia, ettei puhdistusaine tuoksu liian voimakkaasti.

Postauksen kukka- ja herkkukuvat ovat siis kaikki vanhoja. Rakastan sekä tulppaaneja että esikoita, jotka molemmat herättävät jo tammikuussa toivon siitä, että kevät on tulossa. Varsinkaan tulppaaneita en yleensä enää osta, koska ne kuihtuvat aika nopeasti enkä osaa niitä edes asetella kuvauksellisesti maljakkoon. :)

Voikaa hyvin!

Stay well!

Kersti Bergroth: Meidän elämämme täällä

 

Oi että, kuinka voivatkin sininen taivas ja auringonpaiste ilahduttaa, vaikka ylläolevan kuvan kuvauspäivänä oli kolmekymmentä astetta pakkasta! :) Nappasin kuvan puhelimella, koska en raskinut "oikeaa" kameraa viedä ulos ollenkaan.

Tammikuun ensimmäisen viikon pakkanen toi lisätyötä, koska puulla lämmitettiin tavallista talviaikaa enemmän. Ulkoilimme kyllä joka päivä myös, monen monta vaatekertaa päällekkäin. :) Sisätiloissa on nautiskeltu lämpimistä juomista ja "lohturuoista" (esim. erilaiset pataruoat). On kudottu sukkia ja luettu kirjoja, ja nytpä koetan saada aikaiseksi yhden postauksenkin.

[...]

Talvimaisema peittää salaisuutensa. Se ei lavertele niinkuin kesä.

Lumi on luonnon kainous.

Se on arvokasta, se on samaa kuin ihmisessä vaitiolo.

Maisema lumen peitossa on tavallaan ylempää luokkaa kuin avomielinen, kaikille katseille avattu, kirjava kesäpuisto.

Kersti Bergrothin (1886–1975) aforismikokoelma Meidän elämämme täällä on ilmestynyt vuonna 1973. Saman vuoden keväällä isoäitini sisko on, omistuskirjoituksen mukaan, lahjoittanut kuvassa näkyvän kappaleen isoäidilleni. 

Bergroth lienee ollut tarkkanäköinen kirjailija. :) Yli viisikymmentä vuotta sitten hän kirjoitti kirjansa esipuheessa näin: Kirja on nykyaikaiselle kärsimättömälle lukijalle sopiva siitäkin syystä, että hän voi joskus joutohetken sattuessa selailla sitä ja jättää sen kesken milloin vain.

Melkein joka sivulta löysin jotain itseäni puhuttelevaa ja ajankohtaista.

Tämä nousukasaika kunnioittaa vain sitä, mikä on vallassa: rahaa, terveyttä, nuoruutta, menestystä.

Se ei aavista, että suojeleminen on nautintoa. (s. 8)

»En aio tutkia», sanoi Goethe kerran, »mistä nykyinen nuorisomme on saanut sen kuvitelman, että se jo syntyessään on tuonut mukanaan kaiken sen, mikä tähän asti on voitu saavuttaa vain monivuotisten tutkimusten ja kokemusten kautta, mutta sen verran luulen voivani sanoa, että nämä Saksassa nyt niin usein ilmenevät käsitykset, joiden mukaan kaikki vähitellen tapahtuvan kehityksen portaat ketterästi voidaan ohittaa, eivät anna paljon toiveita, että mestariteoksia olisi odotettavissa.» (s.18)

Sellaiset sanat kuin »hyveellinen» ja »siveä» ovat melkein kadonneet kielistä.

Voitteko kuvitella nykyaikaisen kirjan sankaritarta, joka olisi siveä? »Siveä» on muuttunut humoristiseksi sanaksi.

Eikä taiteellisen romaanin sankari voi olla »jalo». Kuinka epätaiteelliselta hän vaikuttaisi!

Sana »hurskas» on jossakin määrin säilynyt kirjallisuudessa. Joku mummo parka voi vielä olla hurskas. Mutta hurskas sankari tai sankaritar? Sellaista ei enää ole kirjoissa – vaikka todellisuudessa onneksi on. (s.44)

Joskus tuntuu siltä, että meidän ihmisten ei enää pitäisi kirjoittaa runoja.

Meidän ei pitäisi olla runollisia ainoastaan silloin tällöin. Ei runous ole mikään Äitien päivä, jona pukeudutaan tunnelmaan ja ollaan hyviä äidille, vaan jokahetkinen tapahtuma.

Kaikkien pitäisi kirjoittaa ja lopulta puhuakin pelkkää runoutta.

Muutamille ihmisille ovat juhlahetkiä ne minuutit, kun me olemme heidän seurassaan, ja ne samat minuutit voivat olla meille vain velvollisuuskäyntejä.

Me ajattelemme ja puhumme niiden aikana vain puolella voimalla. He vasta oikein elävät silloin.

Me teemme niinä hetkinä raskaasti syntiä.

Postauksen kuvituksena talvinen herkkuhetki, glögiä (joka näyttää kuvissa tylsän vaalealta) ja italialaisia kaakaokeksejä. :) 

Kersti Bergroth was a Finnish author and playwright. During her career, she published around 70 books, including novels, memoirs, children's stories, poems and aphorisms. I treasure a copy of one of her books that belonged to my grandmother.

Meidän elämämme täällä - Helmet-lukuhaasteen kohta 32:

Kirja on kirjoitettu alun perin kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa

Oletteko lukeneet Bergrothin teoksia, esimerkiksi tyttökirjasarjoja Eevasta tai Minnasta?

Pauliinan Puutarhaystäväni-kirja

Hyvää Loppiaispäivän iltaa! Huomasin Anun blogissa hauskan Puutarhaystäväkirja-haasteen, jonka

on aloittanut Pauliina Kukka & Kaali -blogista. Innostuin kauniista postauksista ja mukavista kysymyksistä niin paljon, että vastailin kysymyksiin saman tien ja kokosin pikaisesti kuvia tähän omaan Puutarhaystävä-postaukseen. Oli todella piristävää katsella kesäisiä kukkakuvia näiden pakkasten keskellä... Tänäänhän on tosin jo lauhempaa, pakkasta on nyt vain -30 C. :)

Kiitos, Pauliina, kivasta haasteesta!

Nimeni / nimimerkkini: Sara
Puutarhani nimi: Villa Emilian metsäpuutarha (täysin epävirallinen nimi :))
Puutarhani syntymäaika: tässä pihapiirissä on asuttu 1960-luvulta lähtien, mutta jonkinlaista puutarhaa on alettu rakentaa pikkuhiljaa vuodesta 2014 alkaen
Puutarhassani seikkailevat: perhe ja ystävät

Lempivärini puutarhassa: viininpunaisesta vaaleanpunaisen kautta valkoiseen, vihreän eri sävyt
Lempityökaluni: kuokka :)
Lempipaikkani puutarhassa: talon terassi rannalle päin, portaat siitä rantanurmelle
Näistä kukista / kasveista pidän hyvin paljon: alppiruusut ja atsaleat, saniaiset, sammal, jouluruusut, vuokot, kurjenpolvet, esikot, melkein kaikki puut
Näistä puutarhakirjoista pidän: tähän kysymykseen on melko mahdotonta vastata, minulla on paljon puutarhakirjoja, joista rakastan kaikkia - tärkeitä kirjoja puutarhaharrastuksen alussa Italiassa olivat Enciclopedia pratica del giardinaggio ja Giardino da manuale :)
Hauskin puutarhapuuhani: istuttaminen
Ikävin puutarhapuuhani: rikkaruohojen kitkeminen, niitä on paljon!

Rentoudun puutarhassani istumalla puun alla (varjossa) lukemassa tai vain kuuntelemassa tuulen huminaa, katselemassa järven aaltoja tai pölyttäjien touhuja kukissa
Onnistunein asia puutarhassani on sen koko ja sijainti järven rannalla; pihapiirissä on monenlaisia alueita, joihin koetamme pikkuhiljaa luoda erilaisia "huoneita", rakenteilla on metsäpolkuja, melkeinpä luonnostaan syntynyt tunneli, kivikkopuutarhaa, ruusutarha, kielorinne, hedelmätarha, "välimerellinen portaikko", sireenimaja, ranta-alue kurjenmiekkoineen ja rantakasveineen, sadepuutarha, kasvihuone, kasvimaa...
Asia, jonka muuttaisin puutarhassani on etupiha; siitä haluaisimme paljon kauniimman, mutta muutoksia tehdessä täytyy ottaa huomioon liikkuminen (autot) ja varsinkin lumen siirtäminen talvella

Unelmieni kevät on sopivan varhainen ja riittävän pitkä
Unelmieni kesä on sellainen kuin kesät ovat viime vuosia lukuun ottamatta tavanneet olla, säältään vaihteleva eli aurinkoa ja sadetta sopivasti vuorotellen
Unelmieni syksy on myös vaihteleva: kuulaita kirkkaita päiviä ja ruskan loistoa sekä myös sadetta ja tuulta (mutta ei liian kovaa)
Unelmieni talvi on luminen ja tasaisesti pakkasen puolella 
Jos vuodessa olisi lisäksi pelakuu, niin silloin koettaisin saada pihaa/puutarhaa siistimpään kuntoon
Haaveilen siitä, että olisi aikaa ja taitoa rakentaa oikein kaunis puutarha ja pitää se kunnossa; olisipa hienoa, jos oman puutarhan voisi ilmoittaa Avoimet puutarhat -tapahtumaan!

Toivottavasti olette selvinneet hyvin viime päivien pakkasista! Täällä minimi (oman mittarin mukaan) on ollut -36 C. Aika monta kerrosta vaatetta olen pukenut ulkoilua varten. :) Kasvien kannalta on onni, että lunta on aika paljon.

Nyt on mennyt aika paljon aikaa talon lämmittämiseen (puulla) ja muihin huoltotehtäviin. Valitettavasti en ole vielä vastannut kivoihin kommentteihinne uudenvuodenpostauksessani. Koetan tehdä sen pian!

Hyvää tammikuun jatkoa!

Eikö teistäkin tunnu, että päivät ovat jo selvästi pidentyneet? :)

Helmet 2024 - Lukemani kirjat

Päivittyvä lista lukemistani kirjoista. Valitsen kirjat omasta kirjahyllystä. :)

1. Kirjan nimessä on erisnimi

2. Kirjassa tehdään taikoja

3. Booker- tai Pulitzer-palkinnon voittanut kirja: Anita Brookner: Rantahotelli (Hotel du Lac)

4. Kirjassa on presidentti

5. Kirjailijan nimikirjaimia ei esiinny omassa nimessäsi

6. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle

7. Kirjassa rakastutaan

8. Kirjan nimessä on perheenjäsen

9. Kirjassa joku karkaa

10. Kymmenes kirja, jonka luet tänä vuonna

11. Kirjan kannessa tai nimessä on yksi neljästä elementistä (ilma, vesi, maa tai tuli)

12. Lastenrunokirja

13. Kirjan tapahtumapaikka on suljettu tai rajattu

14. Kirjassa harrastetaan

15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää

16. Kirjassa on valokuvia

17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo

18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru

19. Suomi mainittu (Kirjassa on mainittu Suomi)

20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo

21. Kirjasta on tehty TV-sarja

22. Kirjaa on suositellut kirjailija

23. Suomalainen dekkari tai salapoliisi- tai jännityskirja

24. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin

25. Kirjassa vietetään juhlapyhää (esimerkiksi joulu tai juhannus)

26. Kirjan nimessä on sana kirja

27. Kirja kertoo jälleenrakentamisesta

28. Kirjailija on Välimeren maasta

29. Kirjassa valehdellaan

30. Kirja, jossa ei ole nimettyjä tai numeroituja lukuja

31. Kirjassa on vammainen henkilö

32. Kirja on kirjoitettu alun perin kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa: Kersti Bergroth: Meidän elämämme täällä

33. Kirjassa muutetaan maalle

34. Kirjan nimessä on käsky tai kehotus

35. Kirjassa vietetään aikaa luonnossa

36. Kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja

37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita

38. Kirjan kannessa tai nimessä on käsi tai kädet

39. Kirjassa on bi- tai panseksuaalinen henkilö

40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma

41. Kirjassa syntyy lapsi

42. Kirjan nimessä on alaotsikko

43. Kirjalla ei ole päähenkilöä

44. Tietokirja, jonka on kirjoittanut nainen

45. Kirjassa pelataan

46. Kirjan kannen pääväri on musta tai kirjan nimessä on sana musta

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä

49. Kirja on julkaistu vuonna 2024

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Helmet-lukuhaaste 2024

Kirjasammon hakuohjeet haasteeseen

Kirjasampo 2.0

Hyvää uutta vuotta! - Happy New year!

 

Alkuvuosi 2023

Loppuvuosi 2023

2023 kuvageneraattorin silmin :)

Ja niin päättyi vuosi 2023. Maailman tapahtumista tulee enemmän mieleen pahoja kuin hyviä asioita. Ukrainassa taistellaan edelleen vapaan maailman tulevaisuudesta. Onneksi Suomi sentään sai vihdoin liityttyä Natoon.

Omassa elämässäni kulunut vuosi on sujunut suhteellisen rauhallisesti ja sisältänyt niin iloja kuin surujakin. Perinteisissä vuosikollaaseissani näkyy arjen hetkiä ja hieman juhlaakin. Kummassakin valokuvakollaasissa on mukana yksi tekoälyn luoma kuva. Tunnistatteko ne? :)

Ja koska kuluneena vuonna hurahdin kuvageneraattoreiden kanssa leikkimiseen, yksi kollaasi on tehty sovelluksen luomista "vesivärimaalauksista". 

Uusi vuosi alkaa kylmässä pakkassäässä. Tässä vielä muutama talvinen kuva. Joulukuun 17. päivä meidänkin taivaallamme näkyi helmiäispilviä matalammalla olevien pilvien raoista:

Pakkasaamu auringon alkaessa vasta nousta:

Matalalta paistava aurinko kultaa puiden "kermakuorrutuksen":

Pidän männyistä aina vain enemmän:

Toivon ja toivotan kaikille onnellista ja rauhaisaa uutta vuotta. 

Rauhasta puheen ollen, muistakaamme tukea Ukrainaa sen taistelussa rikollista hyökkääjää vastaan!