Kylmä syli ja jäisiä kuvia :)

Hei taas ja ihanaa sunnuntaita! Torstaina, kun aloin kirjoittaa tätä postausta, oli yksi niistä tammikuun päivistä, jotka saavat itäsuomalaisen ihmisen haaveilemaan keväästä aivan vimmatusti. :) Edellisten päivien pakkanen (jopa -29 C) oli antanut tilaa plusasteille ja ihanalle länsituulelle. Aurinkokin alkaa jo hieman näkyä. Oikeasti sellaista säätä kuuluu olla vasta maaliskuussa. Oi, ihana maaliskuu! 

Eilen lauantaina oli myös ihanaa ulkoilla: pikkupakkanen ja jälleen tuulista. Jäin pitkäksi aikaa ihastelemaan, kuinka luodetuuli kiidätti pilvenhattaroita taivaalla ainakin kahdessa kerroksessa, ylempiä "hitaammin" ja alempia "nopeammin".

Ja sitten postauksen kirja-aiheeseen. Ennen joulua alkoi C Morella Christian Rönnbackan neljänteen Hautalehto-romaaniin perustuva sarja Kylmä syli. (Oletan, että sarja nähdään piakkoin myös MTV3-kanavalla.) Varsinkin ensimmäisissä jaksoissa oli wow-efektiä kyllikseen, luminen Porvoon vanhakaupunki kauniine puutaloineen, jouluvaloja, hyviä näyttelijäsuorituksia, jännittävä juoni, ei hirveästi väkivaltaa. (K12 on nimittäin minulle sopiva ikäraja.) :)

Kun kirjoitan tätä, sarjan päätösjakso on vielä näkemättä. Tässä vaiheessa uskaltauduin kuitenkin klikkaamaan Rönnbackan kirjan ruokaostosten mukana ostoskoriin ja lukemaan sen ahmaisemalla. Jaa-a, en tiedä kuinka paljon TV-sarja perustuu muiden Hautalehto-romaanien tapahtumiin ja tunnelmiin, mutta TV-sarjassa on Kylmä syli -kirjaan verrattuna varsin erilainen juoni, henkilöhahmot ja näiden väliset suhteet. Juonesta en tässä tee paljastuksia (hyiseen veteen hukkuneiden nuorten miesten kohtaloita tutkitaan), mutta ihmettelen hieman TV-sarjan kuvaamia konflikteja ihmisten ja organisaatioiden välillä. Monet kirjan henkilöistä ovat minusta paljon ammattitaitoisempia ja sympaattisempia kuin TV-sarjassa (hyvänä esimerkkinä vanhempi rikoskonstaapeli Jonna – TV:n Jonna melkein pilaa koko sarjan :)).

Pidin kirjasta. (Väkivaltaisimmat kohdat luin hyvin kursorisesti, kuten aina.) Nettitietojen mukaan Rönnbacka on toiminut poliisina, ja (tuntematta alaa muuten kuin kirjojen ja TV-sarjojen perusteella) arvioisin, että kokemus näkyy poliisityön todentuntuisuutena. Kirjan päähenkilöt asuvat pienissä kerrostaloasunnoissa, mutta ei se haitannut – kuvittelin heidät asumaan TV-sarjan ihanasti sisustettuihin vanhoihin puutaloihin. :)  

Sarjan päätösjakso nähdään torstaina 20. tammikuuta. Saattaa hyvinkin olla, että lisään tähän postaukseen vielä kommentin.  

EDIT 20.1.2022: Viimeinen jakso oli ikärajamerkinnältään K16. Murhat saatiin loppumaan, mutta henkensä menetti vielä kaksi ihmistä. Sarja oli 2020-luvun sarjaksi kuitenkin erittäin tyylikäs. Jatkoa toivotaan!

Tämä kirja sopisi Helmet-haasteessa esimerkiksi kohtaan 6 (kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija), mutta lisään sen kohtaan 34: "Kirjailijan nimessä on luontosana". "Pihlajamäki" on minusta viehättävä nimi, enkä nyt ajattele kaupunginosaa Helsingissä, vaan mäkeä, jolla kasvaa suomalaiskansojen pyhää puuta. Pihlaja on kaunis puu kaikkina vuodenaikoina. :)

Jääkylmien vesien hengessä lisään tähän muutaman vanhan kuvan. Australialainen blogiystävä Helen muisteli taannoisessa kommentissaan takavuosina postaamiani jäätulppaaneja. Näissä kuvissa on ensimmäisen kokeiluni tuloksia. Tulppaanit olivat jo todella nuutuneita ja muuttaneet värinsä vaaleanpunaisesta violetiksi. Jää on kyllä ihastuttava elementti. :)

Hi Helen, more (and more cheerful) ice tulips coming in my future posts! :)

Ceterum censeo the unanimous decision of the Australian federal court 

to dismiss Djokovic’s visa application is to be applauded. :)

🎾