Hei pitkästä aikaa! Toivottavasti olette pysyneet terveinä!
Minulla ei ole tällä hetkellä kovin paljon aikaa bloggaamiseen, vaikka postausideoita olisi moniakin. Tämän keveän kirjapostauksen aiheena on Agatha Christien dekkari Simeon Leen testamentti, joka minun oli tarkoitus lisätä viime vuoden Helmet-haasteeseen joulukuussa - onhan alkuperäisteoksen nimi Hercule Poirot's Christmas. :)
Tänäkin vuonna aloitan uuden Helmet-lukuhaasteen innokkaasti ja lisään tämän kirjan haasteen kohtaan 32: Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa.
Minulla olevassa painoksessa (vuonna 2001 julkaistu Loisto-pokkari) kansikuvassa istuskelee mietteliäs kissa. En kyllä ollenkaan tiedä miksi. Kirjassa ei kissoja mainita. Jos tiedätte tälle jonkin syvällisen merkityksen, kertokaa ihmeessä. :)
On vaikeaa lukea tätä kirjaa vertaamatta sitä vuonna 1995 ilmestyneeseen elokuvaan, jonka pääosissa ovat mm. verrattomat David Suchet ja Philip Jackson. Elokuvahan on nähty Ylellä useasti, viimeksi lokakuussa 2020. Kirjassa on useampia ja kiinnostavampia henkilöhahmoja, mutta elokuvassa on enemmän... joulua.
Tämä on tietenkin lempikohtaukseni kirjassa:
Pilar sanoi:― Oikeastaan luulin, että saisin tänä jouluna hymyillä oikein paljon. Olen kirjoista lukenut, että englantilaiset jouluna tekevät kaikenlaista hauskaa, syövät paahdettuja rusinoita ja luumuvanukasta, jossa on kynttilä, ja leikkivät joululeikkejä.Stephen sanoi:― Mutta silloin on edellytettävä, ettei jouluun liity murhaa tai muuta sellaista. Tulkaapa tänne hetkiseksi. Lydia näytti minulle eilen jotain.Hän veti Pilarin mukaansa erääseen pieneen komeroon.― Katsokaa, Pilar, tänne Lydia on kätkenyt kaikki jouluherkut! Rasia rasian päällä, keksejä, hillottuja hedelmiä, appelsiineja, taateleita, pähkinöitä ―.― Ja katsokaa, huudahti Pilar taputtaen käsiään. ― Katsokaa kaikkia noita kulta- ja hopeapalloja.―Nuo ripustetaan puuhun samoin kuin palvelijoiden lahjat. Ja tuossa on pieniä kiiltopaperikoristeisia lumiukkoja, ne olisi pantu joulupöytään. Ja täällä on kaikenvärisiä ilmapalloja, jotka voi puhaltaa täyteen.
Vuodenvaihteen jälkeen on saatu sekä pakkasta että lunta, ja lintujen ruokintapaikalla on käynyt vilske. Meillä on tänä vuonna siemenautomaatti, rasvasiementanko, talipalloja ja pähkinänsyöttölaite, joista viimeksi mainittu on vähiten suosittu.
Kevääseen on vielä pitkä aika, mutta päivien pitenemisen huomaa selvästi. :)
Palapelit ovat edelleen tärkeä rentoutumiskeino. Kukahan palapelissä kuvattu hahmo lukee Agatha Christien kirjoittamaa kirjaa? Tämä selviää seuraavassa postauksessa. :)
Tämän postauksen kommenttiosio on suljettu, mutta koetan pian ehtiä lukemaan teidän kuulumisianne.
In English: Hello all! It has been snowing recently, even in the most southern areas of our country. We have also had some cold winter nights - the lowest temperature we have measured (in Eastern Finland) has been -30 C about two weeks ago.
Thank you all for your kind comments and emails. Stay well... and remember to wear masks and maintain social distancing!
