Kirjahaaste Kieltenopelta - Books and burnet roses

Yksi... Kaksi...

Hello all! This long post is almost entirely in Finnish because I'll answer to a book challenge forwarded to me by Rita of Kieltenopen kotiblogi. This challenge is not about reading more or new books but about books we have read... and want to read again.

When I was a child I read everything I could get my hands on, books for children and adults as well. Nowadays I have much less time for reading and read mainly non-fiction.

If I have time, I enjoy reading many kinds of literature. Once in Italy, I wanted to read something sweet and entertaining and went to a bookshop to look for some novels of Anne of Green Gables and Emily series.   "But they are books for children!", one of the saleswomen "whispered" audibly. (And yet these books were written for all ages.) "Perhaps la signora is Canadian!", answered the other one equally audibly . Naturally, I was very pleased to be thought to be a Canadian. :)

It was lovely to live and buy books in Italy. Still a big market, you can find many and well-stocked bookshops there, plenty of titles offered, with affordable prices.

The Color Kittens by Margaret Wise Brown (excellently translated into Finnish by Kirsi Kunnas) was is one of my big favourites.

The photos of book covers are from the Internet. At the bottom of this post, there are some flower photos (of mine). The burnet roses were blooming when I started to write this post...

***

Kieltenopen kotiblogin Rita haastoi  -  jo toukokuun lopussa, pahoittelen hitauttani!  -  minut mukaan hauskaan kirjahaasteeseen, jossa kerrotaan tärkeistä kirjakokemuksista. 

1. Kirja josta pidin lapsena: Olin innokas lukija. Harrastekirjojen lisäksi luin seikkailuja ja hevoskirjoja, kansansatuja ja aikuisten kaunokirjallisuutta. Lastenkirjoista on erityisesti jäänyt mieleen Tammen Kultaisten Kirjojen Maalarikissat. Kirsi Kunnaksen käännös hurmaa joka kerta uudelleen.

"Voi uneksia kuusta, joka saarta valaisee,
ja kultaisesta puusta, josta omenat putoilee.

Ja lähellä pääsiäismunien maailmankolkkaa
he näkivät munien tanssivan iloista polkkaa."








2. Kirja joka teki vaikutuksen: Yksi minuun eniten vaikuttaneista kirjoista on Heinrich Böllin Biljardia puoli kymmeneltä. Kirjailija käyttää toistoa tehokeinona ehkä turhankin paljon minun makuuni, mutta tarina on jännittävä, yhteiskunnalliset huomiot täyttä asiaa ja henkilöhahmot kiehtovia. Myös Böllin Aseveljet on yksi ehdottomista suosikkikirjoistani. Kirjan sanoma on väännetty rautalangasta, mutta se on niin tärkeä, että annan rautalangan mielelläni anteeksi.


Kirja, joka olisi varmasti tehnyt vaikutuksen: Juuri lukemaan oppineena huomasin kirjahyllyssä aika korkealla punakantisen, paksun kirjan, jota en ulottunut ottamaan. Kirjan selkämyksessä luki "Taikakirja". Se vaikutti erittäin hyödylliseltä ja päätin tutustua kirjaan, kunhan olisin oppinut lukemaan sujuvammin. Kun sitten tartuin kirjaan uudelleen, sen nimi oli valitettavasti muuttunut "Taitokirjaksi". 







3. Kirja joka jäi kesken: Sain toivottuna joululahjana kirjan Yksinäinen Ehrnrooth. Yritän kyllä lukea sen loppuun. Aihe on tärkeä ja mielenkiintoinen, mutta kirjoittajan tyyli ei oikein vakuuta.

4. Kirja johon palaan uudelleen: Joku viisas on sanonut, että kirjaa jota ei kannata lukea useaan kertaan, ei kannata lukea yhtään kertaa - ja tätä periaatetta olen yrittänyt noudattaa kirjojen hankinnassa. Oma kirjasto on tärkeä siksi, että voi milloin vain palata jonkin tärkeän kirjan pariin. Rakastan "oikeita", painettuja kirjoja... ja teen niihin merkintöjä. :)

Esimerkiksi edellä mainitut Heinrich Böllin kirjat voisi panna tähänkin kohtaan. Valitaanpa kuitenkin vaihteeksi jotain aivan muuta. Elämässä täytyy tehdä valintoja ja se on joskus vaikeaa. Garth Sundemin 2006 ilmestynyt [Geek Logik] (suom. [Insinöörin logiikka]) muuttaa ongelmat helposti laskettaviksi yhtälöiksi. (Kääntäjätiimi on soveltanut tekstin Suomen oloihin varsin vapaasti.)

Tekisinkö väitöskirjan? Lähtisinkö politiikkaan? Pitäisikö mennä lääkäriin? Ostaako vai eikö?

Esimerkki: Olenko liian pätevä?

A book tip: [Geek Logik] by Garth Sundem. Workman Publishing, New York, NY, 2006.

Easier Living through Mathematics. Example: Are you too good for your job?

5. Kirja jota luen juuri nyt: Nykyisin luen pääasiassa tieto- ja harrastekirjallisuutta. Tällä hetkellä luen Roland Barthesin kirjaa Camera Lucida. Reflections on Photography (ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1980).

Meistä monia varmaan kiinnostaa se, mikä tekee joistakin valokuvista erityisiä ja merkityksellisiä. Barthes käyttää termiä punctum kuvaamaan sitä yllätyksellistäkin ominaisuutta, joka puhuttelee katsojaa.

Irma Varrio pohdiskelee luontokuvan olemusta ja katsojan kokemusta "Luontokuva"-lehden numerossa 2/2016: "Punctum on jotain sellaista, jonka katsoja lisää itse kuvaan, mutta mikä kuitenkin on jo siinä, on ollut siitä hetkestä lähtien, kun kuvaaja on tallentanut luonnon kanssa käydyn vuoropuhelunsa kameran kennolle. Ehkä kyseessä on onnistunut elämyssiirto?" --- "Näkymä, jonka äärellä katsojan aikakäsite katoaa, ja syntyy yhteys johonkin samanaikaisesti määrittelemättömään ja syvään - rajapinta oman kokemusmaailman ja kuvan tarjoaman näkymän välillä rikkoutuu."

"Tiettyä [maisema]kuvaa katsoessa tulee tunne, että kuva vie eteenpäin, kohti utooppista aikaa, tai siirtää taaksepäin, jonnekin itsessäni - katsoessani näitä mielenmaisemiani on kuin olisin varma, että olen ollut siellä tai tulisin sinne menemään." (Barthes: Valoisa huone)

Kommenteissa saa mielellään kirjoittaa kokemuksistaan! :) Pohditteko usein sitä miksi pidätte jostakin kuvasta? Onko helppoa keksiä mikä kuvassa saa sen vaikutuksen aikaan?

En lähetä tätä haastetta kenellekään erityisesti, mutta sitä saa mielellään jatkaa. Ritan blogissa on muuten erittäin kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia myös tässä uudemmassa postauksessa.

Another book tip: Camera Lucida. Reflections on Photography by Roland Barthes. Originally published in French as La Chambre Claire (1980). Vintage Books, London, 2000.

Barthes (1915 - 80) studied French literature and classics at the University of Paris. After teaching French abroad, he joined the Centre National de Recherche Scientifique, where he devoted himself to research in sociology and lexicology.

As an amateur photographer, I find fascinating Barthes' notion of punctum, the detail that attracts or distresses the spectator. Barthes tells that when he started to write the book, he thought he "could distinguish a field of cultural interest (the studium) from that unexpected flash which sometimes crosses this field and which I called the punctum. I now know that exists another punctum [...] than the 'detail'. This new punctum, which is no longer of form but of intensity, is Time, the lacerating emphasis of the noeme ('that-has-been'), its pure representation".

For Barthes, photographs of landscape (urban or country) must be habitable. This longing to inhabit derives "from a kind of second sight which seems to bear me forward to a utopian time, or to carry me back to somewhere in myself: a double movement which Baudelaire celebrated in Invitation au voyage and La Vie antérieure. Looking at these landscapes of predilection, it is as if I were certain of having been there or of going there."

Does this ever happen to you when you look at a photo?  Do you find it easy to understand why some photos attract you?

Palkinnoksi postauksen loppuun lukeneille: Tämän kesän juhannusruusuja. :)

Näissä oli muuten tavallista enemmän tuholaisia tänä vuonna.

Maintenant, je vous souhaite une belle journée! Bisous!